BMI-laskuri
Laske painoindeksi (BMI) pituuden ja painon perusteella ja katso, mihin WHO:n aikuisluokkaan kuulut. Käytä lukua nopeana seula-arvona — ei diagnoosina.
Laske
Laske
Yksiköiden vaihto muuntaa arvot automaattisesti
Kaava
BMI jakaa kehon massan pituuden neliöllä. Metrisissä yksiköissä tulos on kilogrammaa neliömetrille. Imperialiarvot muunnetaan ensin (pauna → kg, tuuma → m), jotta samat WHO-rajat pätevät. BMI arvioi väestötason painostatusta; se ei mittaa rasvaa suoraan.
Esimerkkilasku
- Muunna 175 cm → 1,75 m
- Korota 1,75 toiseen potenssiin → 3,0625
- Jaa 70 kg luvulla 3,0625 ≈ 22,9
Tulos: 22,9 — normaalipaino (WHO:n aikuisluokka)
Miten BMI tulkitaan
BMI on seulontaindeksi. Lasku on yksinkertainen; kliininen merkitys riippuu iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, lihasmassasta ja muista riskitekijöistä.
WHO:n aikuisluokat
Useimmilla aikuisilla WHO jakaa BMI:n alipainoon (<18,5), normaalipainoon (18,5–24,9), ylipainoon (25–29,9) ja lihavuuteen (≥30). Kliinisessä työssä käytetään joskus lihavuuden alaluokkia (I–III).
Rajat on suunniteltu väestöseurantaan. Runsaasti lihasta omaava henkilö voi osua „ylipaino“-välille suhteellisen matalalla rasvaprosentilla.
Aasialaiset ja muut etniset rajat
Joissain alueellisissa ohjeissa (myös WHO:n läntisen Tyynenmeren keskusteluissa) käytetään matalampia toimintarajoja, kuten BMI ≥23, koska kardiometabolinen riski voi nousta jo pienemmällä BMI:llä. Noudata aina oman hoitajan tai lääkärin käyttämää ohjetta.
Lapset ja nuoret
Alle 18-vuotiailla BMI luetaan ikä- ja sukupuolikohtaisista kasvukäyrien persentiileistä (WHO tai THL:n käyttämät käyrät), ei tämän sivun aikuisrajoista. „Normaali aikuisluku“ voi olla harhaanjohtava kasvavalle lapselle.
Mitä BMI jättää huomiotta
BMI ei kerro rasvan jakautumisesta, kunnosta, luuntiheydestä eikä turvotuksesta. Tärkeissä päätöksissä täydennä sitä vyötärömitoilla, rasva-arvioilla, laboratoriokokeilla ja kliinisellä arviolla.
Mielenkiintoisia faktoja
Alun perin Queteletin indeksi
Belgialainen tilastotieteilijä Adolphe Quetelet ehdotti paino/pituus²-suhdetta 1830-luvulla. Ancel Keys teki nimen „body mass index“ (BMI) tutuksi 1970-luvulla.
THL seuraa ylipainoa Suomessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisee säännöllisesti tietoja suomalaisten ylipainosta ja lihavuudesta. BMI on keskeinen mittari kansallisissa terveystutkimuksissa yhdessä elintapojen kanssa.
Ei ihanteellinen urheilijoille
Jääkiekkoilija tai voimaharjoittelija voi ylittää BMI 30:n matalalla rasvaprosentilla — lihas on tiheämpää kuin rasva, joten paino/pituus² yliarvioi rasvoittumista.
Seulontaan ympäri maailmaa
BMI on yhä laajimmin käytetty väestön painomittari, koska siihen riittävät pituus ja paino — ei skannereita tai pihtejä.
Lapsilla persentiilit
Alle 18-vuotiailla WHO:n ja kansallisten kasvukäyrien mukaan BMI muunnetaan ikä- ja sukupuolikohtaisiksi persentiileiksi, ei aikuisten 18,5–24,9-rajoiksi.
Usein kysytyt kysymykset
Jaa paino kilogrammoina pituuden neliöllä metreissä. Tämä laskuri hyväksyy myös imperialiyksiköt ja muuntaa ne automaattisesti ennen WHO:n aikuisluokkien soveltamista.
Se on hyödyllinen seula useimmille aikuisille, mutta voi yliarvioida rasvaa lihaksikkailla ja aliarvioida riskiä lihasta menettäneillä ikääntyneillä. Se ei ole diagnoosi.
Useimmilla aikuisilla WHO määrittelee normaalipainon BMI:ksi 18,5–24,9, ylipainon 25–29,9 ja lihavuuden 30:ksi tai yli. Alueelliset tai kliiniset ohjeet voivat poiketa.
Kumpikin käy — käytä yksikkövalintaa. Kaava on aina kg/m² muunnoksen jälkeen.
Ei. BMI on seulontamittari. Henkilökohtaiseen arvioon tarvitaan terveydenhuollon ammattilainen, etenkin jos sinulla on muita riskitekijöitä.
Ei aikuisrajoilla. Lapset ja nuoret tarvitsevat ikä- ja sukupuolikohtaiset persentiilikäyrät.
Lähteet
- Lihavuus — tilastot ja seuranta Suomalainen väestöseuranta ja lihavuuden kansanterveys.
- Obesity and overweight — fact sheet Aikuisten BMI-luokkien kansainväliset määritelmät.
- Käypä hoito: Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) Suomalainen kliininen ohje lihavuuden arviointiin.
- Appropriate body-mass index for Asian populations Taustaa matalammille BMI-toimintarajoille joissain aasialaisväestöissä.